Henkilöbrändäys

Onko henkilöbrändin rakentamisesta hyötyä? Voiko omaan henkilöbrändiin vaikuttaa? Vastaukseni molempiin kysymyksiin on kyllä. Brändillä erotutaan joukosta, brändi herättää tunteita puolesta tai vastaan. Henkilöbrändi korostaa ihmistä ja sen avulla voidaan tuotteistaa ihminen. Sosiaalisen median kanavissa luomme itsestämme oman henkilöbrändin. Havahduin vasta ensimmäisenä opiskeluvuotena, kuinka suuri merkitys esimerkiksi omalla Linked In kanavalla voi olla työnhakutilanteessa.

Henkilöbrändi on kuin rooli, rooleja voi olla monenlaisia, jokaisella on hieman erilainen rooli eri tilanteissa. Henkilöbrändiä voisi ajatella enemmän henkilön persoonaa korostavana, kun taas asiantuntijabrändi voi korostaa enemmän työntekijäroolia, osaamista ja persoonaa työntekijänä. Mielestäni henkilön oma persoona on usein niin voimakas, että sitä vaikea erottaa asiantuntijabrändistä. Vaikka henkilö voi yrittää ylläpitää omaa työroolia ja asiantuntijabrändiä erillisenä omasta henkilökohtaisesta, yksityisestä elämästään, usein kuitenkin persoonallisuus tulee esiin tavalla tai toisella. Brändiin voi tietoisesti vaikuttaa ja sitä voi myös muuttaa haluttuun suuntaan pitkällä aikavälillä.

                                      Henkilöbrändin rakentaminen

Henkilöbrändin voi rakentaa myös ilman sosiaalista mediaa, mutta sosiaalisen median kanavien kautta luotu brändi on nopeampi ja tehokkaampi. Bloggaaja saattaa rakentaa oman henkilöbrändin ikään kuin vahingossa, kuten Eminemin Susanna Rantaselle kävi. Hän kirjoitti jo vuonna 2009 kolumnia Fakta-lehteen ja alkoi luoda omaa asiantuntijabrändiään. Susanna kirjoitti blogia Heebo yritykselleen vuodesta 2010 ja tarkoitus oli blogin avulla rakentaa Heebolle vaikuttava työnantajabrändi. Nykyään Susanna käsikirjoittaa ja juontaa Emine Oy:n Vaikuttava Työnantajabrändi-podcastia. Podcast on tietynlainen ääniblogi. Susannan Podcast on suunnattu yritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle, mutta tarjoaa mielenkiintoista sisältöä myös työntekijä tasolle. Podcastissa kerrotaan kuinka yritys voi hyödyntää sosiaalista mediaa ja digitaalista markkinointia työnantajabrändin rakentamisessa.

Bloggaaja kirjoittaa blogissaan usein omalla nimellään ja kertoo omia mielipiteitään. Blogit, joissa kirjoitetaan niin sanotuista aroista aiheista, eli aiheista, joista ei ehkä uskalleta puhua ääneen, saavat seuraajia, jotka ovat ehkä ajatelleet pitkään asioista samalla lailla. Suomessa on olemassa kulttuuri, jossa epäkohdista saatetaan valittaa hiljaa muutamille läheisille ihmisille, mutta ei uskalleta antaa palautetta ja korjausehdotuksia niille, jotka asiaan oikeasti voisivat vaikuttaa. Ihmisten voi olla helpompi ilmaista mielipiteensä olemalla samaa mieltä kuin podcastin tai blogin tekijä.

Podcast on tänä päivänä nousemassa blogia suositummaksi. Nykyään ollaan kiireisiä, eikä välttämättä ole aikaa lukea tekstejä. Podcastia on mahdollista kuunnella esimerkiksi työmatkalla ja vaikka autoa ajaessa.

Jokainen yrityksen työntekijä tuo yritykseen oman henkilöbrändinsä ja asiantuntijabrändinsä. Jokaisen onkin otettava vastuu omista julkaisuistaan ja mietittävä minkälainen merkitys sillä on.

                                  Henkilöbrändi ja työnantajabrändi

Myös työnantajalla on oma brändi. Markkinoimalla sosiaalisen median kanavissa työnantajalle muodostuu brändi. Työnantajan ei välttämättä kannata olla kaikissa sosiaalisen median kanavissa, jos ei ole resurssia ylläpitää kanavan laadukasta sisältöä. On järkevää valita kanavat tarkoituksen mukaisesti omalle kohderyhmälle ja tarjota näissä laadukasta materiaalia. Oikeaa tapaa ei välttämättä voi tietää, parhaaseen lopputulokseen päästään kokeilemalla ja eri mittareilla seuraamalla mikä on milläkin hetkellä merkityksellisin kanava ja minkälainen sisältö kiinnostaa yleisöä.

Eri sosiaalisen median kanavissa kannattaa hyödyntää erilaisia tapoja. Omaa kohderyhmää voi oppia tuntemaan ja näin oppii tarjoamaan oikeanlaista sisältöä sosiaalisessa mediassa. Miten kohdeyleisön tarpeet ja käyttäytyminen muuttuu, miten heidän somekäyttäytymisensä muuttuu. Kannattaa seurata myös muiden yritysten somemarkkinointia ja tehdä jatkuvaa havainnointityötä. Julkaisuista on oltava hyötyä yritykselle. Brändin luominen ei ole kampanjaluonteista vaan pitkäjänteistä, jatkuvaa ja johdonmukaista. Työnantajabrändiin vaikuttaa myös sosiaalisen median kanavia ylläpitävän henkilön persoonallisuus. Työnantajabrändi, henkilöbrändi ja asiantuntijabrändi ovatkin kaikki tiiviisti yhteydessä toisiinsa. 

RAKENNETAAN HENKILÖBRÄNDI

Jarkko Kurvisen, Tom Laineen ja Ville Tolvasen Alma Talentin 2017 julkaisemassa Asiantuntijasta vaikuttajaksi nimisessä teoksessa perehdytään henkilöbrändäykseen. Poimin kirjasta henkilöbrändäyksen mainiosti kokoavat kymmenen käskyä.

Henkilöbrändäyksen kymmenen käskyä

1. Ole merkittävä
Kerro omat mielipiteesi ja jätä oma jälki

2. Kerro tarinoita
Paras keino vaikuttaa ihmisiin on hyvä tarina

3. Rakenna luottamusta
Mitä parempaa kuvaa välität itsestäsi muita auttamalla, sitä arvokkaamman brändin itsestäsi luot

4. Herätä tunteita
Tarinat synnyttävät tunteita, hyvä tarina ei unohdu koskaan

5. Ole ihminen
Kukaan ei ole täydellinen, pienet virheet tekevät meistä inhimillisiä. Ethän kehu itseäsi liikaa

6. Tunnista kohderyhmäsi
Mieti tarkkaan minkälainen on kohderyhmäsi ja keskity siihen

7. Rakenna tulevaisuutesi
Mene määrätietoisesti kohti tavoitettasi

8. Ole johdonmukainen
Markkinoinnissa ja viestinnässä ei kannata valita uutta linjaa viikoittain

9. Rakasta palautetta
Ota palaute vastaan ja opi siitä

10. Ole paras itsesi
Yritä parhaasi ja ole esimerkillinen